Kaunissaarelaiset ovat osallistuneet Suomenlahden seprakauppaan. Seprakaupaksi on nimitetty suomalaisten kalastajien ja virolaisten talonpoikien kesken harjoitettua vaihtokauppaa. Suomesta vietiin silakkaa ja vaihdossa Virosta saatiin viljaa. Suomen puolella kalasaaliit ovat olleet yli oman tarpeen hyvien kalavesien ja suojaisan saariston ansiosta, mutta v\u00e4h\u00e4n viljavia peltoja, viljelyyn kelpaavia maita. Vastaavasti Viron puolella on ollut matala ja suojaton rannikko, mutta viljelyyn sopivaa maata ja viljasadot omaa tarvetta suuremmat. T\u00e4m\u00e4 johti seprakaupan aloittamiseen. Seprakauppa oli vaihdantataloutta. Suomesta vietiin suolasilakkaa ja vastineeksi saatiin viljaa. Seprakauppa on ollut sukujen v\u00e4list\u00e4 vaihdantataloutta, joka on periytynyt sukupolvelta toiselle ja on perustunut ehdottomaan luottamukseen. Virolainen sepra ei koskaan avannut kala-astioita satamassa, se olisi ollut loukkaus. Koska seprakaupassa ei k\u00e4ytetty rahaa, oli silakan ja viljan v\u00e4lille rakennettu muu vaihtosuhde. Tilavuusperiaate, jonka mittayksikk\u00f6 oli silakkatynnyri tai puolen tynnyrin puolikko. Vaihtosuhde on vaihdellut ajan mittaan, mutta yleens\u00e4 yhdell\u00e4 silakkatynnyrill\u00e4 sai kaksi\u2013kolme tynnyri\u00e4 rukiita.<\/p>\n
Seprakaupan alku on h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Arvioiden mukaan seprakauppaa olisi k\u00e4yty jo 1200-1300-luvuilla. Kirjallista materiaalia Suomenlahden ylitse tapahtuneesta talonpoikaispurjehduksesta ja vaihtokaupasta on vasta 1600-luvulta. Seprakauppa jatkui useita vuosisatoja aina 1900-luvun alkupuoliskolle, jolloin seprakaupan luonne alkoi muuttua, kun enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin siirryttiin vaihdantataloudesta rahakauppaan. Ensimm\u00e4isen maailmansodan syttyminen pys\u00e4ytti seprakapan kahdeksi vuodeksi (1914-1917), jolloin kalan maastavienti kiellettiin. Kun kalan maastavienti sallittiin astui puolestaan Virossa voimaan perunan ja viljan vientikielto. Vuonna 1919 vienti j\u00e4lleen sallittiin ja Port Kundan satamaan tuli samalla kertaa per\u00e4ti 150 suomalaisalusta noutamaan perunalastia, mik\u00e4 kertoo kaupan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. 1920 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin silakalle vientimaksu ja perunalle tuontitulli. Kalastajille tilanteesta tuli kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja vientimaksuista luovuttiin jo seuraavan vuoden alussa. Suomalaisen suolasilakan markkinat eiv\u00e4t kuitenkaan en\u00e4\u00e4 k\u00e4ynnistyneet kaivatulla nopeudella ja t\u00e4st\u00e4 aiheutui mm. kaunissaaren kalastajille vakavia ongelmia. Vuonna 1930 Suomen hallitus m\u00e4\u00e4r\u00e4si j\u00e4lleen tullin Virosta tuotavalle perunalle. Tulli oli vakava isku saaristolaisille ja vaikutti osaltaan saariston autioitumiseen. Suursaarelaisilla ja tyt\u00e4rsaarelaisilla laivureilla oli kaikkiaan n. 60 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n perunan rahtaukseen k\u00e4ytetty\u00e4 jaalaa, joilla tehtiin Viroon keskim\u00e4\u00e4rin kuusi matkaa vuodessa. Vuonna 1931 asetettiin t\u00e4m\u00e4 Suomenlahden ikiaikuinen rannikkokauppa j\u00e4rjestelm\u00e4llisen tullik\u00e4sittelyn piiriin, jolloin seprakauppa p\u00e4\u00e4ttyi kokonaan Kaunissaaren osalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaunissaarelaiset ovat osallistuneet Suomenlahden seprakauppaan. Seprakaupaksi on nimitetty suomalaisten kalastajien ja virolaisten talonpoikien kesken harjoitettua vaihtokauppaa. Suomesta vietiin silakkaa ja vaihdossa Virosta saatiin viljaa. Suomen puolella kalasaaliit ovat olleet yli oman tarpeen hyvien kalavesien ja suojaisan saariston ansiosta, mutta v\u00e4h\u00e4n viljavia peltoja, viljelyyn kelpaavia maita. Vastaavasti Viron puolella on ollut matala ja suojaton rannikko, mutta … Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":105,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-65","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tarinoita-saaresta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/65","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=65"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":106,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/106"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saaristolaismuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}